Tämän kannanoton jätti keväällä kouluverkon vaikuttajaraati ja LOKOVA ry ja edelleen tämä on hyvin ajankohtainen. Onko kiinnitetty tarpeeksi huomiota kantaamme?
Kannanotto:
Sisäilman laatu on kouluverkon keskeisin kysymys
Kouluverkkoselvityksen vaikuttajaraati ja Lohjan koulujen vanhemmat LOKOVA ry. vaativat, että Lohjan kaupungin kouluverkkoselvityksen yhteydessä on kattavasti ja läpinäkyvästi kartoitettava lohjalaisten koulujen sisäilman laatu. Samalla tulee tehdä suunnitelma ongelmien korjaamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi sekä arvioida näiden toimien kustannukset. Terveitä kouluja ei kannata lakkauttaa, sillä hyvällä sisäilmalla on tänä päivänä suuri arvo. Terveet koulut voivat myös toimia koko kouluverkon puskurikapasiteettina.
Lohjalaisille oppilaille kuuluu terveellinen oppimisympäristö, joka ei altista heitä hengityselinsairauksille. Oppilaiden terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön tulee olla kouluverkkoselvityksen ylimmäinen prioriteetti, sillä altistuminen vaikuttaa henkilön koko tulevaisuuteen, työkykyyn ja hyvinvointiin. Sisäilmaongelmien yhteiskunnalliset vaikutukset ovat jo nähtävissä sekä kansanterveydessä että kansantaloudessa.
Lohjan kaupungin kouluverkkoselvityksessä esitetään kahdeksan koulun toiminnan lakkauttamista. Kasvatus- ja opetuslautakunta on edellyttänyt, että vastaanottavien kiinteistöjen osalta suoritetaan proaktiivista kunnon tarkastusta ja katselmointia ennakoivasti ja riskinhallintaperiaatteiden mukaisesti, erityisesti liittyen mahdollisiin sisäilmaongelmiin ja kosteusvaurioihin sekä ilmanvaihdon kapasiteettiin käyttäjämäärien lisääntyessä.
Olemme huolissamme siitä, että toistaiseksi esitetyissä suunnitelmissa hyvän sisäilman varmistamiseksi vaadittavia toimia tai kuluja ei ole huomioitu toistaiseksi lainkaan.
Miten taataan turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö lapsille koulussa, jossa sisäilmaongelmista on jo viitteitä?
Lakkautusten johdosta vastaanottavissa kouluissa tulee olemaan tiedossa uusia sisäilmaongelmia, jos tätä seikkaa ei huomioida. Sisäilmaongelmien kasvanut riski johtuu erityisesti siitä, että opetuskäyttöön otetaan tiloja, joiden ilmanvaihto ei ole suunniteltu opetuskäytön mukaisesti, tai iäkkään koulurakennuksen ilmanvaihtolaitteiston ilmamäärää ei ole mitoitettu jopa 25-30 oppilaan ryhmien mukaan (nykyaikainen ilmanvaihtosuositus RakMk D2 mukaan on 6 (dm³/s) /hlö, tai 3 (dm³/s) / m²). Näin kuormitus kasvaa liian korkeaksi ja ongelmat alkavat. Lautakunnan edellyttämä proaktiivinen toiminta tarkoittaisi käytännössä joidenkin koulujen kohdalla jopa koko ilmanvaihtojärjestelmän uusimista, vähintäänkin perusteellisempaa puhdistamista ja laadukkaampaa kiinteistönhuoltoa. Suurin muutospaine kohdistuu kuitenkin kiinteistönhuollon toimintakulttuuriin, jossa tulee siirtyä säästöntavoittelusta laaduntavoitteluun.
Suomen rakentamismääräyskokoelma määrittelee tarkasti opetustilojen sisäilmaston määräykset ja ohjeet (rakennusmääräyskokoelma D2. www.finlex.fi/data/normit/37187-D2-2012_Suomi.pdf).
Oppilasmassan kasvu niissä tiloissa, joissa ennestään on vaivoin selvitty ilman oireilua, aiheuttaa riskitilanteen. Näihin riskeihin tulee varautua ja niiden ennaltaehkäisyyn liittyvät kustannukset huomioida selkeästi kouluverkkoselvityksessä.
Samalla, kun useissa lohjalaisissa kouluissa ratkotaan akuuttia sisäilmaongelmaa ja monet muut koulut ovat heikossa kunnossa kiinteistönhuoltoon ja siivoukseen kohdistuneiden säästöjen johdosta, lakkautettavaksi esitettyjen koulujen enemmistö on hyväkuntoisia sekä sisäilmaltaan että rakenteiltaan. Kouluverkkoselvityksen vaikuttajaraati ja Lohjan koulujen vanhemmat LOKOVA ry. ihmettelevät, miksi tällaisia kouluja on esitetty lakkautettaviksi. Pienissä kouluissa hyvä sisäilma perustuu suurelta osin sitoutuneeseen henkilökuntaan, joka havainnoi kiinteistöön liittyviä ongelmia sekä tekee jopa pieniä huoltotöitä oman työnsä ohella.
Kouluverkkoselvityksen mukaan pelkästään kouluverkon supistamisen takia joudutaan nykyisiin koulurakennuksiin tekemään lähes 10 miljoonan euron investointeja (tällä rahalla ei vielä perusparanneta yhdenkään koulun kuntoa). Investointikulujen lisäksi kaupunki joutuu maksamaan korkokulut sekä mm. laajennuksen lisävuokran, jolloin investoinnin kokonaishinta moninkertaistuu rakennuksen käyttöaikana. Trellum Consultingin v. 2013 laatiman kiinteistöjen kuntoarvioraportin mukaan noin 16 miljoonan euron investoinnilla saataisiin nostettua kaikkien nykyisten koulujen kuntoluokka vähintään 75 %:iin, myös niiden huonokuntoisten (Rauhala, Harju jne). Kuinka arvokas asia hyvä sisäilma kaupungille, koulujen henkilökunnalle sekä veronmaksajille onkaan?
Esitettyjen lakkautusten jälkeen jäävä kouluverkko olisi myös niin kriittisen tiivis, ettei joustonvaraa esim. mahdollisten sisäilmaongelmien aiheuttaman väistötilatarpeen ratkaisemiseksi enää jää. Joissakin tilanteissa voisi olla kustannustehokkaampaa siirtää oppilaita sisäilmaremontin alta väliaikaisesti toisen koulun tiloihin kuin pystyttää koulun pihalle parakkeja, joiden perustamis- ja ylläpitokustannukset ovat merkittävän korkeat.
Kouluverkkoselvityksen vaikuttajaraati ja LOKOVA ry. vaativat, että oppilaiden terveellinen oppimisympäristö nostetaan kouluverkon keskeiseksi lähtökohdaksi, ja oppilaiden sekä heidän vanhempiensa huolenaiheisiin suhtaudutaan samalla vakavuudella.
Kouluverkkoselvityksen vaikuttajaraati Lohjan koulujen vanhemmat LOKOVA ry.
Kouluverkkovanhemmat 