Raadin puheenvuorot alueiden johtokunnalle 2015

Ohessa puheenvuoroni alueiden johtokunnalle 16.9.2015. Normaalisti en nosta yksittäisiä kouluja esiin, vaan haluan puhua kaikista oppilaista, kaikista kouluista, kaikkien hyvinvoinnista. Tämä kokous on yksi niistä hyvin tärkeistä kokouksista tänä syksynä ja tällä kertaa minun tuli ravistella puuta. Aion puhua myös paljon muuta, mutta tässä runko. Laittakaa minulle kommenttia, jos haluatte oman koulunne puolesta sanan sanoa.

edit: Olen muokannut tekstiä, se ei ikävä kyllä kaupungin esityslistalle enää ehtinyt korjattuna, mutta lupasivat korjata ne pöytäkirjaan.

Hyvä alueiden johtokunta,

Lohjan kaupunki on ottanut suuren edelläkävijän askeleen lähidemokratian kehittämisessä osana päätöksenteon prosessia. Pääsin todistamaan sitä viime viikolla kouluverkon vaikuttajaraadin puitteissa esitellessämme LOKOVAn kanssa lapsivaikutusten arvioinnin perhekyselyn tuloksia valtuustoryhmien puheenjohtajille. Oli todella hienoa nähdä, että melkein jokainen pääsi paikalle ja osa heistä, joilla oli este, oli saanut sijaisen tilalleen. Keskustelu oli hyvää ja avointa.

Kesäkuussa, sivistysjohtajan kutsumana, pidimme miniseminaarin, jossa keskustelimme sekä kaupungin kouluverkkoselvityksestä että raadin tekemästä. Vertailimme laskelmia ja tietoja. Molemmista löysimme epäjohdonmukaisuuksia ja

eroja, joita molemmin puolin omista töistämme lupasimme selvitellä. Raati edelleen tutkii omaa työtään ja saamme sen pian valmiiksi ja tulemme jakamaan sen syyskuun aikana päivitettynä. Tämä seminaari oli erittäin mielenkiintoinen ja hyvä tilaisuus. Saimme paljon mietittävää ja uusia ideoita. Kiitos siitä sivistystoimeen.

Vaikuttajaraati

Vaikuttajaraatiin kuuluu jokaisesta lohjalaisesta vanhempainyhdistyksestä edustus ja raadissa onkin 30 jäsentä. Nämä jäsenet ovat jokainen osaltaan keränneet tietoa raadille. Jokainen raadin jäsen on käyttänyt omaa aikaansa, töiden ja perhe-elämän ohella saadaksemme mahdollisimman kattavaa ja hyvää tietoa analyysiämme varten. Viime toukokuussa valmistunutta Analyysi ja selvitys peruskoulun palveluverkko Lohjalla-työtämme on ollut kokoamassa raadista koottu 7 hengen ryhmä. Ryhmään kuuluu mm. diplomi-insinööri, kirjanpitäjä, opettaja, KTM.

Tämä kirjallinen työ on edelleen luettavissa netissä, https://kouluverkkovanhemmat.wordpress.com/analyysi-ja-selvitys-perusopetuksen-palveluverkko-lohjalla/

Toivomme myös pääsevämme valtuustoinfoon esittelemään analyysiämme ja vastaamaan mahdollisesti siitä nouseviin kysymyksiin.

Kouluverkkotyön vaikuttajaraadin keskeisenä tavoitteena on ollut palvelunkäyttäjien eli koululaisten tasapuolinen kohtelu, oppimisympäristön laatu, henkilökunnan hyvinvointi ja jaksaminen. Tehtäväksemme olemme ottaneet myös tutkia kouluverkkoselvitystyötä realistisesti, psykologisten ja sosiaalisten näkökulmien kautta huomioiden sekä tarkistaen mahdollisuuksien mukaan taloudelliset faktat.

Työssämme olemme pyrkineet olemaan neutraaleja ja avoimia.

Kouluista

Nyt kun Hyrsylän oppilaat on siirretty Oinolaan, tulee koulun kunnosta (kuten muidenkin koulujen) pitää erityistä huolta ja huolehtia sisäilmaston sekä fyysisten tilojen riittävyydestä, niin ettei tule tarvetta eikä painetta esim siirtää 5-6 luokkalaisia yläkoulun tiloihin ennenaikaisesti, eikä siirtää lukion toimintoja muualle. Alueen lasten kannalta tämä ei olisi toivottava muutos.

Samoin olisi hyvä, jos välittömästi huolehdittaisi Oinolan koulukeskuksen liikennejärjestelyjen muuttamisesta esikoululaisille ja oppilaille turvalliseksi toimintaympäristöksi. Rehtorit ovat jo ryhtyneet tämän puolesta toimiin ja teknisestä toimesta on käyty katselmus alueelle tekemässä. Toimenpiteitä siis jo on, mutta toivon, että nämä asiat myös huomioitaisiin kauttanne. Koulun alue on liikennekulttuuriton ja turvaton lasten kuljetusten vuoksi. Olisi hienoa, jos koulun alueen autottomuus toteutuisi pian.

Ja nyt, kun Neitsytlinnan oppilaat on siirretty Ojamolle, tulee Ojamon koulun kunnosta ja sisäilmastosta huolehtia ja saada piha toimivaksi ja turvalliseksi.

Kouluverkon(kin) suhteen on tiukat ajat, mutta toivoisin vielä mietittävän esimerkiksi

Lohjan imagon huononeminen, asukkaiden mahdollinen kiinteistöjen arvon lasku, oppimisvaikeuksien ja mahdollinen syrjäytymisen lisääntyminen ryhmä- ja yksikkökokojen kasvaessa, jne. Lisäksi oppilashuollon haasteet voivat hyvinkin kasvaa isoissa yksiköissä.

Tuetaan Kaupunki ja maaseutu yhdessä -kasvustrategiaa. Monipuolinen kouluverkko voisi olla Lohjan valttikortti nyt ja tulevaisuudessa, myös muuttovoittoa tavoiteltaessa. Maaseutu on jatkossakin elinvoimainen osa kasvavaa Lohjaa.

Pulli

Kyläkouluksi Pullissa on vähän kuljetusoppilaita ( 42%), sillä uusi asutus erityisesti lapsiperheiden osalta on keskittynyt koulun läheisyyteen. Maankäytön kehityskuvassa Pulli on kehittyvä kylä, kasvavalla alueella: rakennettu paljon uusia taloja, lapsiperheitä Lohjan ulkopuolelta, sen etäisyys on sopiva palveluista ja saattaa houkuttaa uusia perheitä, lisäksi sijainti maankäytöllisesti arvokkaassa maaseutukulttuuuriympäristössä, maaseutukunnallisesti merkittävässä maaseutukylässä. Pullin koulu on keskeisessä roolissa kylän vireyden ylläpitäjänä

Lehmijärvi
Koulu on remontoitu 2000-luvun alussa ja siinä on panostettu mm. hyvään sisäilmastoon. Koulun pihan keinut, kiipeilytelineet ja pelikenttä houkuttavat välitunneille leikkimään. Koulussa on 94 oppilasta (joista 14 esikoululaista). Ruokailut on jaoteltu ja ne sujuvat hyvin, koko koululla yhteiset säännöt ja nopeasti pystytään tarttumaan ongelmiin. Koulun fyysiset tilat aiheuttavat haasteita, jotka opettajat ovat luovilla keinoilla ohittaneet.

OPS2016 toteutetaan jo Lehmijärvellä käytännössä. Esimerkiksi matematiikan tunnilla saatetaan kuutosluokkalaisten kanssa mennä liikuntasaliin, jossa matematiikan tehtäviä tehdään mukavassa asennossa, ehkäpä jopa vatsallaan maaten. Liikuntasalissa on liitutaulu, jota voi käyttää ja oppilaat pitävät tunneista, kun voi ottaa vähän rennommin.

Oppilailla on myös jaettuja yhteisiä tunteja, joissa on kaikilta luokilta oppilaita, jolloin isommat auttavat pienempiä ja opetellaan työskentelemään kaikenikäisten ja erilaisten lasten kanssa. Mahtavaa yhteisöllisyyden oppimista.

Lapsen yhtenäinen opin polku todentuu saumattomana ja inhimillisessä mittakaavassa, kun esiopetus ja alakoulu toimivat saman katon alla tiiviissä yhteistyössä. Selvityksen mukainen uudelleensijoittelu – esiopetus Muijalaan, alakoulu Mäntynummeen – rikkoo tämän tavoitetilan.

Mäntynummi vastaanottavana kouluna.

Mäntynummi on hyvä koulu, kuten Pulli ja Lehmijärvikin. Koulun oppilaiden määrä nousisi 117:sta noin 240:een Pullin lasten ja Lehmijärven lasten siirron myötä. Toki taitavat opettajat ja henkilökunta järjestää ja sopeutuu, mutta onko se tarpeen? Fyysiset tilat Mäntynummella voivat tulla kovien haasteiden eteen, lasten (ja henkilökunnan) määrän kasvaessa huomattavasti, onko huomioitu hyvän sisäilmaston riittävyys ja kapasiteetti?

Maksjoki (esikoulu ja 1-3)
Jos Rauhalan koulussa olisikin tilaa kaikille 1-6 ja kuntoluokitus olisi eri kuin tänä päivänä, en henkilökohtaisesti näkisi ongelmaa tässä, mutta Rauhalan koulu on salkussa 4 salkutusmatriisissa, 38 prosentillaan. Ja JOS Maksjoen lapset siirrettäisiin Rauhalaan ennen koulun laajentamista, jouduttaisi tilan liiallisten haasteiden vuoksi siirtämää isommat lapset (5-6) toiseen kouluun. Tämä ei palvele alueen lapsia. Tsätä syystä Maksjoen koulu tulisi säästää.

Rauhala, 5-6 lk siirto Järnefeltin yläkouluun

Järnefeltillä ei ole vapaita opetustiloja ilman investointeja, Järnefeltin sisäilmatilanne on selvitettävä ensin. 5-6. luokkalaisten integroituminen yläkouluun on sosiaalisesti haastavaa, Tutkimusten mukaan kehityspsykologisesti 5.-6. ja 7.-9.luokkalaiset kuuluvat eri ikävaiheisiin. Vitos-kutoset elävät vielä lapsuutta jossa leikeillä on vielä keskeinen merkitys
ja seiska-ysit elävät suurta muutosta niin fyysisessä, psyykkisessä, sosiaalisessa kuin seksuaalisessa kehityksessä (ronskia kielenkäyttöä, rajojen rikkomista) (http://www.nousiainen.fi/dynasty/kokous/20132575-3-8.PDF):
Ruotsinkielen opetus on mahdollista järjestää myös Rauhalassa
samalla tavalla kuin tällä hetkellä opetetaan englantia

Asemapelto

Asemanpellon koulu sijaitsee tiiviillä ja yhtenäisellä asuinalueella, jota on rakennettu tasaisesti vuosikymmenten saatossa. Alueella on jatkuvasti uudisrakentamista ja tulevaisuuden visioissa myös koulun vastapäätä sijoittuvalle metsäalueelle on kaavoitettu jossain määrin asuinrakentamista. Heterogeenisestä asuinrakennusten ikäjakaumasta johtuen muuttoliike ja sukupolvien vaihtuminen alueella on jatkuvaa ja tasaista. Tämä takaa jatkuvan vakaan oppilasmäärän koululla, joka myös selvityksessä todetaan. Koulun sijoittuminen aivan asutuksen viereen takaa myös kuljetusoppilaiden vähäisen määrän, 10,24%. Asemanpellon koulun kuljetusoppilaat tulevat joko Suitiantien tai Veijolantien varresta. Kummankin tien vaarallisuuden huomioon ottaen on erittäin todennäköistä, että he pysyvät jatkossakin kuljetusoppilaina, oli heidän koulunsa mikä tahansa. Oppilaiden siirtäminen Asemanpellolta Ojaniittuun kuitenkin lisäisi 1.-4. luokkalaisten kuljetusoppilaiden määrää huomattavasti. Lisäksi turvallisen koulutien takaamiseksi 5.-6. luokkalaisille tieninvestointeja tarvittaisiin ainakin Suitiantien ja Kyröniityntien risteyksessä ja Takasentien ja Gruotilantien risteyksessä sekä mahdollisesti myös Suitiantien ja Munkkaantien risteyksessä. Jos osa Asemanpellon oppilaista siirtyisi Ojaniittuun, muuttuisiko myös heidän yläkoulualueensa? Heidän koulumatkansa olisi noin 5 km ja vaikkei kaupunki välttämättä jokaiselle joutuisikaan kuljetusta järjestämään, on ennakoitavissa, että suurin osa heistä kulkisi tuon matkan bussilla, sen sijaan että he kulkisivat jalan lähimpänä olevaan yläkouluun eli Mäntynummeen. Arkiliikunnan määrä vähenisi merkittävästi. Lisäksi nyt jo aamun bussilinjat ovat välillä Muijala-keskusta aivan tukossa. Asemanpellon koululla on loistava sijainti myös koulutyötä ajatellen. Koulun pihassa on oma pallopeleihin ja luisteluun soveltuva kenttä, pieni puroon rajautuva lähimetsä, ja Asemanpellon pallokenttä yleisurheilun harjoitteluun on muutaman minuutin kävelymatkan päässä.Asemanpellon kouluun on myös tehty vuoden 2012 jälkeen lukuisia parannustöitä, joilla on parannettu ilmastointia ja toiminnallisuutta.

Karstu

Terve rakennus, koulun sisäilma on hyvä. KiVa Koulu projekti toimii, kuten myös monessa muussakin koulussa, valmius puuttua epäkohtiin nopeasti. Oppilaiden tiivis yhteistyö ikään katsomatta, 1.-6. luokkalaiset yhdessä vahvistaa sosiaalisten taitojen kehittymistä.

Kustannuksiltaan per oppilas Karstun koulu on halvimmasta päästä Lohjalla. Tilat valmiina kielten opetukseen ja muuhun pienryhmätoimintaan. Koulun piha rajoittuu monimuotoisen luonnon ääreen, se voisi toimia koulun voimavarana, valttina. Karstun kyläyhteisön läsnäolo on vahvaa, tuki, talkoovoima koululla, yhteistyö koulun ja kodin välillä, pienen tiiviin yhteisön tuki. Koulurakennuksissa on myös runsaasti iltatoimintaa, mm. kokouksia, liikuntaharrastuksia. Tähän pyritään myös Lohjan monitoimija-aluehankkeissa.

Kasvatus- ja opetuslautakunta esitti viime kokouksessaan, että Asemanpellon koulua ei lakkautettaisi. Se on ollut askel hyvään suuntaan ja toivomme valtuuston olevan myös myötämielinen.

Tytyrin kuntoon ja sisäilmaston parantamiseksi on toimenpiteet aloitettu, todella hienoa!

SIllä aikaa lapset käyvät joka päivä tätä koulua, henkilökunta käy töissä siellä. Vaikka toimenpiteet on aloitettu ja parhaansa tekevät, jotta tilanne parantuisi, on silti tämänhetkinen tilanne se, mikä lapsia ja heidän vanhempiaan huolettaa. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat. Mutta hienoa on se, että toimenpiteet on aloitettu.

Kouluverkon tiivistämisessä tulisi ottaa nyt aikalisä. Vaikka elämää kovia aikoja, tuleeko meistä tulla kovia? Me olemme velkaa lapsillemme, toivon, etteivät he joudu maksamaan meidän huonoista päätöksistämme liian kovaa hintaa.

Korkotason ollessa nyt alhaalla, tehdään hyviä ratkaisuja, pitkän linjan ratkaisuja. Raha pitää saadaa liikkeelle, ei taantumasta muuten päästä. Emme me liikaa säästämällä ja leikkaamalla tästä selviä.

Puheenjohtajia ja johtokuntaa tullaan tiedottamaan säännöllisin väliajoin etenemisestä ja tulevassa olevista asioista. Raadin perustama blogi löytyy edelleen osoitteesta https://kouluverkkovanhemmat.wordpress.com.

Tarkoituksenamme on hyvä yhteistyö, hyvä viestintä raadin, vanhempien ja kaupungin kesken.

Kokoukset ja aikataulu:

Viime kokouksemme oli Lehmijärven koululla elokuussa. Seuraava kokouksemme tulee olemaan lokakuussa Ojamon koululla, valtuustokokouksen jälkeen. Tässä kokouksessa tulemme puhumaan valtuuston päätöksestä, toimistamme ja tulevaisuudesta, raadin jatkosta. Jokaisessa kokouksessamme on asialistalle olleiden käsiteltävien asioiden perusteella ollut sivistystoimen viranhaltija ja teknisestä toimesta on osallistuttu keskustellessamme koulukyydeistä. Olemme kutsuneet myös kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenet kokouksiimme. Kokouspaikat ovat olleet kiertävänä, jotta kaikki tutustumme mahdollisimman moneen kouluun ja näemme verkon laajuuden. Joka kokous on aloitettu lyhyellä alustuksella koulusta.

Asiantuntijaraati on toivonut ja odottanut yhteistyöltä paljon. Niin kaupungin kuin vanhempien kanssa. Vaikka monen toiveet ja tehdyt toimenpiteet eivät ole kohdanneet, on tämä raadin työ ollut erinomaista, yhteistyö erittäin hyvää, meitä on haluttu kuunnella ja kanssamme on haluttu keskustella. Vielä on monta askelta ottamatta, monta askelta on edessä ja kehitettävää on, mutta olemme hyvällä tiellä.

Kouluverkkoselvitys koskee 5521 lasta.

Lohjan aluetoimikunnat

kouluverkon vaikuttajaraadin puolesta

Puheenjohtaja

Lotta Paakkunainen

 

Esityksemme alueiden johtokunnalle 11.3.2015

 

Kaupungilla on suuri ja raskas työ palveluverkkoselvityksessä ja esimerkiksi kouluverkkoa tarkastellaan laajasti. Aluetoimikunnat suosittavat perustettavaksi lähidemokratiamallin mukaista kouluverkon vaikuttajaraatia käyttäjäryhmien kuulemista varten. Kouluverkon vaikuttajaraati kerää tietoa kouluista, tutkii nykyistä kouluverkkoselvitystä, vertaa edellisiin ja tekee järkevän vaihtoehdon numero neljä, sivistystoimen kolmen rinnalle.

Lohjan kaupungin sivistystoimi ja tekninen toimi ovat ottaneet valtakunnallisestikin ainutlaatuisen, avoimen ja edelläkäyvän otteen haluten tehdä lähidemokratiamallin mukaista yhteistyötä aluetoimikuntien kanssa kouluverkkoselvitystyössään.

Keskeisenä tavoittenamme on, kaupungin säästöjen lisäksi, palvelunkäyttäjien, eli koululaisten tasapuolinen kohtelu, oppimisympäristön laatu, henkilökunnan hyvinvointi ja jaksaminen. Tehtävämme on myös tutkia kouluverkkoselvitystä realistisesti, psykologisten ja sosiaalisten näkökulmien kautta huomioiden sekä mahdollisuuksien mukaan myös tarkistaen taloudelliset faktat. Tarkoituksenamme ei ole haitata virkamiesten työtä,  tai osoittaa epäluottamusta, vaan ymmärtää ja tukea. Tulemme tekemään suosituksemme kouluverkon kattavuuteen, kannattavuuteen ja esitämme säästökohteita.

Tiedotuksessamme pidämme tiukkaa linjaa, jotta asiamme ei jää informaatiotulvan alle. Faktoilla faktoihin. Emme tunteile, vaikka tunteet ovatkin vahvasti mukana. Tutkimme ja kyseenalaistamme meille esitetyn materiaalin.

Tiedotamme säännöllisin väliajoin aluetoimikuntien puheenjohtajia, johtokuntaa, lautakuntaa, kaupunkia ja vanhempia etenemisestämme ja tulevista asioista. Raati on myös perustanut oman blogin, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa tiimille, vanhemmille, kaupungille ja kaikille, joita asia koskettaa tai kiinnostaa.

Raatiimme kuuluu 29 vanhempaa. Melkein jokainen Lohjan koulun vanhempainyhdistys tai -toimikunta on mukana toiminnassa.

Muutama kokous on meillä jo ollut ja lisää on tulossa. Viimeisimmässä kokouksessamme oli mukana opetuspäällikkö ja teknisestä toimesta hallintopäällikkö. Huhtikuun kokoukseen on lupautunut sivistystoimesta tukipäällikkö ja toukokuun kokoukseen varhaiskasvatuspäällikkö. Jokaiseen kokoukseen kutsumme myös lautakunnanjäsenet.

Viimeisin kokous oli todella hyvä. Keskustelimme, jaoimme tietoa ja kaikille jäi päällimmäiseksi positiivinen mieli. Raadin jäsenet ovat kiitelleet vierailijoidemme osuutta kokouksessa. Kahdessa tunnissa he tavoittivat raadin edustajien kautta todennäköisesti 90% koulujen vanhempaintoimikunnista. Raadin jäsenet tunsivat, että kaupunginedustajat kuuntelivat raatia ja jäsenet olivat myös tyytyväisiä saamiinsa vastauksiin. Kiitos opetuspäällikön ja hallintopäällikön rohkeudesta, ennakkoluulottomasta asenteesta ja avoimuudesta. Ketään ei lynkattu.

Tarkoituksenamme ei ole vaikeuttaa virkamiesten työtä, vaan ymmärtää asioita ja jakaa tietoa vanhempaintoimikuntien kautta vanhemmille. Tulemme myös jakamaan keskitetysti vanhempaintoimikuntien ja -yhdistysten kannanotot koulujen puolesta, jotta helpottaisimme luottamushenkilöiden ja virkamiesten valtavaa taakkaa sekä teemme koonnin koulujen swoteista.
Raadin toimintatapa on avoin. Jokainen vanhempi halutessaan pääsee tekemään, vaikuttamaan. Raadin jäsen on linkki vanhempiin, jäsen tiedottaa ja jakaa tehtäviä vanhempien kesken ja välittää tietoa vanhemmilta raatiin päin.
Lopullinen raportti/selvitys/ miksi sitä loppujen lopuksi tulemmekaan kutsumaan, tullaan tekemään pienemmässä, ns. viimeistelyryhmässä. Lisäkseni siihen kuuluu
  • Sanna Benamar
  • Manu Heikura
  • Mirle Koivisto
  • Olli Ryhänen
  • Paula Ojansuu
  • Tero Nordström
  • Katriina Nousiainen

Kiitin lisäksi Mäntynummen rehtoria esimerkillisestä toiminnastaan kutsua tutustumiskäynnille kouluunsa niiden koulujen vanhempia, joiden lasten koulut ovat lakkautusuhan alla ja joiden lapset olisivat hänen kouluunsa mahdollisesti tulossa. Kerroin hänen saaneen runsaasti kiitosta vanhemmilta. Rehtori oli iloinen kiitoksista.